Meillä on ihan jäänyt tää kirjottelu tänne ja heti kun ei treenien jälkeen kirjoita niin sitte se jää kokonaan..mutta nyt jätkän 3-vuotissyndejen kunniaksi hieman päivitystä. Koska talvi pukkaa päälle on nyt koitettu käydä jäljellä mahdollisimman usein. Ongelmaksi muodostunut keppien ilmaisu metsässä, pellolla nostaa kepit, mutta metsässä jos jäljellä on yksikin pieni makkaranpala ei kepit nouse, jälki ittessään kyllä menee hyvin. Ja jos taas ei ole välillä makkaraa on vauhti aivan päätä huumaava..ja huolellisuus sen mukasta. mun jarrutellessa sitten pysähtyy ihmettelemään. Koitetaan nyt vaatia sitä tarkkuutta ja hiljasempaa vauhtia.. Tottiksessa on otettu lyhyitä treenejä, joissa on vaan loppupalkka=ruokapurkki odottamassa. (Ja väliin sitten taas treenejä, joissa palkkaa tullut välissäkin joissa sitten hiottu tarkemmin liikkeitä. ) Pikkuhiljaa on jätkä tajunnut että kannattaa toimia vaikkei palkkaa liikkeiden välissä tuliskaan..